Muutama piru informaatioympäristön seinälle

Olen etsinyt lähdettä, joka jäsentäisi informaatioaikakauden uudenlaisen tiedonhankinta ja -prosessointiympäristön hyviä ja huonoja puolia. Artikkelissaan “Internet Culture” Wesley Cooper esittää hyvän, Sven Birkertsiltä lainaamansa jäsennyksen, jonka laitan tänne muistiin.

Birkerts luettelee informaatioympäristössä kehittyvään lukutaitoomme vaikuttavia sekä positiivisia että negatiivisia näkökohtia.  Suomalaiskansalliseen tapaan esitän tassä vain negatiiviset asiat. Internetistä ja sen hyödyistä on sauhuttu sikäli paljon että jätän kehumiset toiseen kertaan. Alla oleva ei ole suora käännös vaan enimmäkseen minun tulkintaani.

Vallitseva informaatioympäristö

1. synnyttää irrallisia, toisiinsa liittymättömiä kokemuksia ja vähentää kokemustemme ketjusta muodostuvaa jatkumon vaikutelmaa, sekä sitä tynneälyn tuottamaa ilmiöiden syvyyden  tunnetta, joka liittyy haaveiluun tai unelmointiin. (A fragmented sense of time and a loss of the so-called duration of experience, that depth phenomenon we associate with reverie)
2. vahvistaa lyhytjänteisyyttä ja sitä vaivannäön välttämistaipumusta, joka meissä kaikissa on. (A reduced attention span and a general impatience with sustained inquiry)
3. horjuttaa uskoamme instituutioihin ja niihin kokonaisuuksia jäsentäviin “suuriin kertomuksiin” jotka aiemmin auttoivat meitä hahmottamaan maailmaa. (A shattered faith in institutions and in the explanatory narratives that formerly gave shape to subjective experience)
4. katkaisee yhteyden menneisyyden ja nykyisyyden välillä, ja murentaa kokemustamme historiasta kumulatiivisena ja orgaanisena jatkumona. (A divorce from the past, from a vital sense of history as a cumulative or organic process)
5. vieraannuttaa meitä maantieteellisistä paikoista ja yhteisöistä (An estrangement from geographic place and community)
6. ei edistä henkilökohtaista tai yhteisöllistä tulevaisuudenkokemusta kasassa pitävää vahvaa tai yhtenäistä näkemystä. (An absence of any strong vision of a personal or collective future)

— Sven Birkert 1994: The Gutenberg Elegies: The Fate of Reading in an Electronic Age. s. 27. Siteerattu Wesley Cooperin artikkelissa “Internet Culture”, s. 95  (teoksessa Floridi (ed.) 2004: The Blackwell Guide to the Philosophy of Computing and Information. Blackwell. s. 92–105)

Vaikka ylläolevat aivan ilmeisesti ovat uhkakuvia, niin minua ne kuitenkin helpottavat siinä mielessä että huomaan jonkun muunkin olevan näistä asioista huolissaan. Omalla kohdallani olen yhä enemmän pyrkinyt kiinnittämään huomiota siihen, alkaako lukutaito rapistua. On aina vain vaikeampi keskittyä yhteen asiaan pidemmäksi aikaa: sen osoittaa tämä blogikirjoituskin – oliin lukemassa yllä mainittua Blackwellin artikkelikokoelmaa kun tähän piti ryhtyä ja siis keskeyttää lukurupeama, ja siten ruokkia lyhytjänteisyyttä. Siitä pääsemme vanhaan totuuteen, että asiat ovat useimmiten kolikkoja joilla on ne kaksi puolta.

PS. Vaikka blogin nimi on toistaiseksi “työblogi” niin kaikki jutut eivät välittömästi kiinnity työhöni, kuten lukija toivottavasti tästäkin postituksesta huomaa.